VANJÄRVEN KARTANON MAISEMISSA...

Karkkilan ruukkimuseo Senkka kertoo julkaisuissaan Högforsin tehtaan maatalouspuolen toiminnoista. Maatiloja oli useita - mm. Karkin tila, Hongisto, Kovelo, Rautamäki, Salmio.. sekä suurimpana Vanjärven kartano.

Vihdin kunnan puolella sijatsevan Vanjärven kartanon laajoine maa-aloineen omisti pitkään (1729-1923) kuuluisa Linderin suku. Heistä viimeisin, Högforsin tehtaankin omistanut kamariherra Hjalmar Linder omisti myös Mustion linnan ja Kytäjän kartanon. Nykyisen, vuonna 1820 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Charles Bassi, joka on suunnitellut myös Vihdin kivikirkon. Vanjärvellä Hjalmar Lindell jäi historiaan perustettuaan kylään ensimmäisen kansakoulun vuonna 1902. 

Kerrotaan, että Vanjärven kartanon navetassa oli parhaimpina aikoina ennen sotia jopa 150 lehmää. Myös hevosia oli kartanolla paljon, sillä viimeisenä tilanhoitaja toiminut agronomi Harju-Jeanty oli innokas hevosharrastaja ja -kasvattaja.

Sotien jälkeen maanviljely ja karjanhoito loppuivat kartanolla, ja Karjalasta evakuoitua siirtoväestöä alettiin asuttaa kartanon maista lohkotuille uudistiloille. Tuolloin Kymi-yhtiön omistuksessa olevan kartanon maista muodostettiin noin 1300 hehtaarin alueelle 70 asutustilaa siirtolaisväestölle, joka tuli Heinjoelta ja Viipurin maalaiskunnasta. Vanjärven päärakennus muutettiin v. 1949 Högforsin tehtaan eläkeläisten vanhainkodiksi.

Nyt kartanon vanhat rakennukset ja maa-alueet ovat yksityisissä omistuksissa.

Jukka Laitinen

Lähteet ja valokuvat;
Vihdin museo
Karkkilan ruukkimuseo Senkka KRM
Valokuvat KRM/Rafael Roos ja Vihdin museo