Kiuruveden järvikirja valittiin vuoden kotiseutukirjaksi

'

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen kertoi Turun kirjamessuilla valintansa Vuoden 2024 kotiseututeokseksi. 45 kirjan joukosta loppukarsintaan päässeistä kolmesta kirjasta Mari Leppänen valitsi parhaimmaksi Kiuruvesi-seuran julkaiseman teoksen Kiuruveden järvikirja – vesien synty, nimet ja merkitys asukkaiden elämässä. Vuonna 2023 ilmestyneen teoksen ovat kirjoittaneet nimistöntutkija Sirkka Paikkala, historioitsija Jarmo Paikkala ja maantieteilijä Matti Tikkanen.

Kiuruvesi-seuran kustantama Kiuruveden järvikirjan lisäksi loppukilpailussa olivat mukana Kontiolahden kunnan kustantama Kontiolahti – maalaispitäjästä kasvukunnaksi sekä Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen kustantama, Henna Mitrusen ja Matti Mäen tekemä Ovenavaus – Rakennusperintöä Karkkilasta.

Vuoden 2024 kotiseututeos -palkinto julkistettiin Turun kirjamessuilla. Lavalla Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen (vas.), Vuoden kotiseututeoksen valitsija piispa Mari Leppänen, tilaisuuden isäntä Jukka Hako, Matti Tikkanen, Sirkka Paikkala ja Jarmo Paikkala. Kuva: Jukka Laitinen.

Mari Leppänen toteaa, että Kiuruvesi-kirja oli pysäyttävä lukukokemus. Teos on hieno tietokirja, jota lukiessa oppii paljon järvien nimistöstä ja sen tutkimuksesta, luonnon merkityksestä nimien taustalla, sekä ihmisen vaikutuksesta luontoon. Paikannimet kuvaavat ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.

”Kirjassa on suullista perintöä ja henkilötarinoita, paikkoihin liittyvää folklorea, joka tuo keveyttä välillä melko tuhdin nimistötieteellisen tekstin lomaan”, Leppänen kertoo.

Kirja kuvaa sitä, kuinka vesi on meidän elämän ehto. Ihmisen ja veden suhdetta käsitellään kirjassa Kiuruveden vesistöjen kautta, mutta sitä lukiessa mielessä voivat olka kaikki oman elämän vedet, kertoo Mari Leppänen. 

Kirja kertoo vesien synnystä ja muuttumisesta, merkityksestä, sekä luonnon ja ihmisen vaikutuksista vesiin. Kirjassa käsitellään sitä, millaiset puitteet luonto on ihmiselle Kiuruvedellä antanut ja toisaalta sitä, miten ihminen on luonnon kanssa menetellyt. Kirja kertoo myös viime vuosien toimenpiteistä järvien ja soiden ennallistamiseksi sekä ihmisen yrityksestä korjata luontoon jättämiään jälkiä.

Leppänen sanoo, että voittajateos kertoo myös hänelle läheisestä seudusta, kuten oli laita sattumalta myös muiden finaaliin päässeiden kirjojen kohdalla.

”Äitini suku on Pohjois-Savosta, ja Kiuruveden järvikirja vie tutunoloisiin järvimaisemiin”, Leppänen toteaa.

Kontiolahdella hän on asunut yhden pitkän kesän, kuusi kuukautta, kun oli juuri tullut vanhemmaksi ja puoliso oli valmistunut uuteen ammattiin. Leppäsen mielestä tuntui hienolta palata taas näihin paikkoihin ja tarinoihin, joihin aikoinaan oli 'päässyt itsekin elämään. Kontiolahti-kirja on melkoinen järkäle ja täynnä kiinnostavia tarinoita ja paikkakunnan historiaa.

Ovenavaus-kirjassa Matti Mäen teksti ja Henna Mitrusen kuvat veivät Karkkilan vanhoihin taloihin ja ihmisten koteihin. Mari Leppänen asuu itsekin vanhassa talossa ja hänestä tuntuu, että tämä kirja on suuri arvostuksen osoitus vanhaa rakennusperintöä kohtaan.

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, tietokirjailija Jukka Hako keskusteli piispa Mari Leppäsen kanssa kotiseututyöstä ja sen merkityksestä. Kuva: Jukka Laitinen.

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen on ensimmäiseltä koulutukseltaan kulttuurintutkija ja hän edelleen hyvin kiinnostunut kotiseututyöstä ja paikkakuntien historiasta.

Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 lähtien lähes joka vuosi.

Mari Leppänen kertoi Harry Suntioiselle pitävänsä kovasti myös Ovenavaus-kirjasta, koska itsekin asuu Turussa vanhassa talossa. Hän näkee, että kirja on arvostuksen osoitus vanhaa rakennusperintöä kohtaan, ja kiitteli tästä kauniina pitämästään kirjasta Karkkilan Kotiseutuyhdistystä ja kirjan tekijöitä.

Jukka Laitinen